Kirjapainon vaikutus käsinkirjoittamiseen

KIRJAPAINON VAIKUTUS KÄSINKIRJOITTAMISEEN

Käsinkirjoitettu ja painettu kirjaimisto erkanivat toisistaan 1400-luvulla sen jälkeen, kun Kiinassa keksittiin siirrettävät kirjasimet eli kirjapaino. Tämä tiesi suurta muutosta myös  Euroopassa. 1450-luvulla alettiin ensin painaa kirjoja latinalaisin aakkosin, sitten mm. kreikkalaisin, heprealaisin ja kyrillisin kirjaimistoin. Ensimmäiset kirjat jäljittelivät vielä käsinkirjoitettuja kirjoja ja ne myös kuvitettiin usein käsin. Alkuun kirjapainon yleistyessä kirjanpainajat kehittivät kirjasimia yhdessä kalligrafien kanssa.

Pitkään on jo pidetty itsestäänselvänä, että kirja on painettu teos. Käsinkirjoitettuja aarteita täytyy etsiä museoista ja kansalliskirjastoista. Kirjapainon tuoman muutoksen myötä käsinkirjoittamisen ja kalligrafien asema muuttui.

Aika ajoin kuitenkin palataan perinteisiin taitoihin ja asioihin. Näin kävi myös 1800-luvulla (Viktoriaanisella aikakaudella), jolloin kiinnostuttiin jälleen kerran keskiaikaisesta kulttuurista ja samalla mm. käsin kirjoitetuista kirjoista. 1800-luvun lopun kuuluisa Arts and Crafts -liike kannusti kadonneiden taitojen elvyttämiseen Englannissa. Käsin kirjoittamisen arvostus levisi ympäri maailmaa vastareaktiona persoonattomalle koneelliselle massatuotannolle. Lisää arvostusta käsinkirjoitettu teksti sai vielä 1930-luvulta lähtien, jolloin englantilainen Edward Johnston alkoi tutkia ja esitellä vanhoja kirjoituksia ja niiden toteutustapoja.

Kun kirjapainotaito yleistyi ja käsinkirjoittamisen tarve lähes loppui, niin samalla länsimaisten aakkostenkin kehitys sammui. Tämän jälkeen ei ole syntynyt mitään samalla tavalla uutta kuin tätä ennen. Garamond saattaa olla monelle jossain tietokoneella vilahtaneena nimenä tuttu.  Se on ranskalaisen Claude Garamondin 1520-luvulla leikkaama ja yhä käytössä oleva painokirjainmalli. Myöskään kansliakursiivit eivät ole huomattavasti muuttuneet tai parantuneet.

Kirjoittamisen historiassa on aina ollut erilaisia aikoja. Toiset saattavat kuvata niiden olleen joko hyviä tai huonoja, sillä niihin on voinut liittyä kirjainmuotojen taantumista ja rapautumista tai selkiytymistä ja uutta innostumista. Esim. Englannissa 975 kirjoitettu Ramseyn psalttari, jota Edward Johnstonkin aikoinaan tutki, on tyyliltään selkeää ja helppolukuista. Tämän psalttarin jälkeen, parisataa vuotta myöhemmin syntyneen goottilaisen tyylin (esim. tekstuura) murretut kirjaimet vaativat sekä tyylin että kirjainten tuntemista, jotta tekstiä pystyy lukemaan. Vaikka se ei haasteellisen luettavuuden vuoksi sopisi enää kaiken tekstin kirjoittamiseen, niin kalligrafille goottilaisen tyylin kirjoituksista löytyy paljon mielenkiintoista ammennettavaa.

Yhteiskunnan muuttuessa keskiajalla tärkeä kirjoittajien ammattikunta kävi siis tarpeettomaksi. 1600- ja 1700-luvun kalligrafit yrittivät palauttaa tätä arvostusta takaisin julkaisemalla toinen toistaan huikeampia näytteitä kirjoittamisesta. Näihin koristeellisiin kirjainmuotoihin vaikutti myös Alankomaissa syntynyt metalligrafiikan tekotapa, kuparikaiverrus. Mutta käytännön arkikirjoittamisen kanssa näillä oli hyvin vähän tekemistä.

Ensimmäiset suomalaiset lehdet painettiin 1770-luvulla. Pari viikkoa sitten, 15.1.2019 vietettiin Suomen sanomalehdistön syntymäpäivää, sillä Suomen ensimmäinen sanomalehti ilmestyi 15.1.1771  Lehteä pääset tutkimaan ja lukemaan digitoituna täältä  

Lehti on painettu fraktuuralla, jolla painettiin myös ensimmäinen Suomessa painettu koraalikirja vuodelta 1850.

Käsinsidottuja kirjoja ja albumeita voi tänä päivänä löytää messuilta ja kädentaitajien puodeista. Sen sijaan käsinkirjoitettuja kirjoja tiedän ainoastaan suomalaisten kalligrafien kirjoittaneen erilaisia käsialoja opiskellessaan.

Kirjapaino siis vaikutti käsinkirjoittamisen tarpeeseen, yleisyyteen ja kehittymiseen. Samaa tekee tietotekniikka näppäimistöineen kouluissa ja kotona joka päivä. Mitähän vaikutusta tyyppikirjaimiston muuttumisella ja kaunokirjoituksen opettamisen loppumisella on?

Airas Annukka, Heiskanen Topi, Uusitalo Liisa, 1996. Kalligrafia tekstaus-opas. WSOY, Porvoo.

Cleminson  Ralph (toim.), 2007. Kalligrafian taito. Multikustannus. Kiina.

Juujärvi Arja, 2004?. Manu Propria – käsin kirjoittaminen Suomessa. Opinnäytetyö. http://personal.inet.fi/koti/ yeslake/ManuPropria_eBook_lyh_72dpi.pdf. 11.3.2009

Käsin kirjoittaminen vuonna 2000. Pohjoismaisen käsinkirjoittamisen ideointiryhmä. Opetushallitus.

Helsingin yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden laitos.

Opetushallitus. www.edu.fi/oppimateriaalit/kirjainuudistus

Kirjoita kommentti