Kontaktivärjäys paperille

kontaktivärjäys paperille -leaf prints on paper

Moi! Joko olet kuullut tai kokeillut paperin kontaktivärjäystä? Minä kuulin asiasta ensimmäistä kertaa viime syksynä. Olin kyllä tiennyt, että kankaita ja lankoja voi värjätä ja painaa kasveilla, mutta en ollut koskaan ajatellut, että tätä tekniikkaa voisi käyttää myös paperille. Hallitakseni edes jollain tapaa ajankäyttöäni ja työtilojani olen yrittänyt muutenkin pysyä harrastuksieni kanssa vain paperilla. Niinpä olin sujuvasti sivuuttanut tämän nyt jo todella jännittäväksi ja antoisaksi osoittautuneen vanhan tavan painaa ja värjätä kasveilla.

Ajatus kuvien painamisesta paperille kasveilla oli niin kiehtova, ettei tätä tarvinnut harkita sen enempää, vaan oli selvää, että tätä on kokeiltava.  Sain ystävältäni mittatilaustyönä tehdyt metallilevyt sekä postikortin kokoisille että A5-kokoisille papereille. Etsittyäni sopivaa (riittävän suurta) keittoastiaa lähikuntien kirpputoreilta, se löytyikin äitini kellarin hyllyltä. Mummoni vanha kattila.

Kotoa löytyi mm. Canson Montval -akvarellipaperia, Fabrianon Artistico -paperia, Hahnemühlen valmiita korttipohjia ja Arches’n todella karheaa akvarellipaperia. Ja niinhän siinä sitten illat kuluivat. Ja paperit. Keitosten avaaminen oli aina yhtä jännittävää ja ihastuttavaa. Huolimatta siitä etteivät nämäkään aina kaikki onnistu.

Samanaikaisesti olen yrittänyt etsiä tietoa paperin painamisesta kasveilla. Minusta tuntuu, että sitä löytyy heikosti, olisin halunnut lukea paljon enemmän. Ja saada myös perusteluja asioille. Englanninkielisenä aiheesta löytyy jonkin verran. Maailmalla käytetään paljon myös monenlaisia väriaineita kasvien lisäksi, mutta se on mielestäni eri juttu. Sitäkin kokeillaan, mutta lähdetään ensin liikkeelle kasveista ilman purkista lisättävää väriä. 

Kontaktivärjäys itsessään on hyvin ympäristöystävällistä taidetta. Silloin kun siinä ei käytetä väriaineita, musteita eikä maaleja, vain kasvien lehtiä ja paperia. Lehtien värit ja muodot siirtyvät paperille joko höyrytyksen tai keittämisen avulla, jonka jälkeen lehdet voi viedä kompostiin. Vesiväripaperi ottaa lehtien värit paljon helpommin kuin kangas, vaikka molemmat olisi valmistettu puuvillasta. Kankaiden painaminen saattaa kestää viikkoja.

Näitä tarvitaan: iso kattila, rauta- ja alumiinilevyt, akvarellipaperia, kasveja/lehtiä, keittolevy, suojahanskat ja pyyheliina

P A P E R I T

Papereissa on erilaisia sidosaineita, joten ne ovat alkujaankin eri värisiä ja niiden antamat sävyt voivat olla erilaisia. Myös papereiden erilaiset pintakuviot vaikuttavat saamaasi lopputulokseen. Kuumapainetuissa (hot pressed) vesiväripapereissa on sileäpinta ja kylmä painetuissa (cold pressed) karkea/rouhea pinta. Esimerkiksi Arches Rough 300g /m² on todella karkeaa paperia ja antaa omanlaisen tuntuman ja tunteen kuvalle. Metallilevyjen välissä kannattaa käyttää vähintään 230 g/m² vahvuista paperia. Huokoiset ja liian ohuet paperit saattavat rikkoontua helposti.

K A S V I T

Tärkein tekijä kontaktivärjäyksessä ovat itse kasvit ja niiden lehdet, sillä jotkin lehdet värjäävät hyvin ja jotkin eivät. Varmoja värjääjiä ovat mm. ruusut ja kukkakaupasta saatavat eukalyptuksen lehdet. Monien puiden lehdet toimivat hyvin kuten myös lumipalloheisi ja pihlajanmarjat. Lukemani perusteella syksyiset jo pudonneet lehdet toimivat parhaiten. Keväällä voi kuitenkin saada erilaisia värisävyjä. Joten tässä ei ole yhtä ainoaa oikeaa aikaa. Kukkapenkistäkin voit kokeilla kaikkea mikä ei ole myrkyllistä.

M E T A L L I L E V Y T

Luonnossa on monia erilaisia väriaineita. Osa niistä kiinnittyy itsekseen, mutta monet tarvitsevat kiinnittyäkseen nk. puretusaineen. Puretusaine auttaa väriä siirtymään paperiin ja tarttumaan siihen pysyvämmin. Puretusaineet muodostavat myös lisäpaikkoja väriaineelle ja väristä tulee sen vuoksi voimakkaampi ja valonkestävämpi. Tärkeimmät puretusaineet ovat metallisuoloja, kuten aluna ja rauta. Puretusaineista  löytyy lisää esimerkiksi sellaisilta sivuilta kuin http://www.riihivilla.com

K E I T T Ä M I N E N

Paperin kontaktivärjäykseen on olemassa kaksi tapaa, höyryttäminen ja keittäminen. Höyryttäminen tapahtuu samalla tavalla kuin kasvisten höyryttäminenkin. Höyryttämistä varten papereista  ja kasveista kootaan kerroksittain nippu, joka laitetaan kahden kartonki- tai puulevyn väliin. Tämä nippu sidotaan tiukaksi paketiksi narulla, paperiklipseillä tai ruuvipuristimella riippuen nipun paksuudesta. Yleensä höyrytysohjeissa paperit suositellaan kostuttamaan ennen käyttöä. Nippua höyrytetään kieuhuvan veden päällä kannellisessa astiassa 1,5-2 tuntia.

Keitettäessä nippu sen sijaan upotetaan kokonaisuudessaan veteen. Keitettäessä voidaan käyttää em. tavalla koottua nippua tai rauta, alumiini, paperi ja kasvi kerroksista koottua nippua. Keittoaika on 60 minuuttia, eli tämän ajan vesi on kiehuvaa. Rauta- ja alumiinilevyjen käyttäminen värjäyksessä antaa painokuviin sellaista syvyyttä, jota en ole muutoin tehdyissä kuvissa vielä nähnyt. Puretusaineen käyttämiseen värjäyksessä on erilaisiakin tapoja kuin tässä on kerrottu, mutta palataan niihin myöhemmin.

Pinot metallilevyjen kanssa kootaan seuraavasti: alumiini – paperi – kasvirautakasvi – paperi  – paperi – kasvirautakasvi – paperi – alumiini. Eli paperin kuvapuoli tulee aina rautalevyä vasten. Tärkeää on, että kasvit ovat kontaktissa, koskevat paperiin.

Keittäminen tehdään sitten mieluiten ulkona tai hyvin ilmastoidussa tilassa. Jotkut kasvit saattavat aiheuttaa allergisia reaktioita. Myrkyllisten kasvien käyttöä on syytä välttää. 

Kun keittoaika on kulunut, nosta paketit varovasti pöydälle jäähtymään. Malttamattomana olen usein avannut niput niin pian kuin suinkin. Kokeiltavana on vielä mm. se, vaikuttaako avaamisaika lopputulokseen. Syveneekö tai muuttuvatko värit, jos odottaa avaamista seuraavaan päivään. 

Tämä on todella hauskaa sekä yllätyksiä ja mahdollisuuksia täynnä olevaa puuhaa. Kerron ja näytän täällä blogissa jatkossa erilaisia kokeiluja eri kasveilla ja eri puretusaineilla sekä kuinka olen käyttänyt kontaktivärjäyksiäni. Kuvia värjäyksistä löytyy lisää Portfolion Kontaktivärjäys galleriasta 🙂 Erittäin mielelläni kuulen myös, kuinka sinun värjäykset sujuvat!

5 Thoughts to “Kontaktivärjäys paperille”

  1. […] sekä etikalla ja ruosteisella raudalla. Ja värjäsimme paljon! Aiemmin blogini artikkelissa Kontaktivärjäys paperille – Leaf prints on paper kerroin värjäämisestä metallilevyjen kanssa. Vähemmillä välineillä pääset siis […]

  2. Leena Weckman

    Hei,

    Olen jo ollut muutaman päivän onnellinen kontaktivärjäri. Pata on porissut melkein jatkuvasti.

    Olen huomannut, että mm. suolta noukitut lehdet ja varret tarttuvat parhaiten. Löysin ruskeita ja käpristyneitä hillan lehtiä. Laitoin puolukan varsia mukaan. Valitettavasti ei ole tähän hätään kuvia. Kuvista tuli mun parhaimmat tähän asti.

    Nyt kysyn. Mitä paperia suosittelet? Mulla on 300 Fabrianon akvarellipaperia. Käytätkö mitään puretusaineita? Olen lorauttanut kahdeksaan litraan desin etikkaa. Olen myös kokeillut ilman. En huomannut eroa. Puhdistan patapatalla kevyesti rautalevyjä, koska muuten paperista tulee tosi ruosteinen. Luulen myös, että ruuvit kannattaa kiertää todella tiukasti kiinni. Kontakti paperiin paranee.

    Ja mikä tarttui hyvin oli ruusun lehdet. Niistä tulee välillä violettiin vivahtavaa ja välillä melkein mustaa. Kyseessä on se iso tummanpunainen ruusu. Terälehti jättää myös helposti jäljen.

    Onko sulla uusia kikkoja?

    Liityin jopa Facebookiin, koska olen niin innostunut tästä värjäyksestä. En kuitenkaan osannut muuta kuin käväistä sivuillasi.

    1. Pauliina Yliniitty

      Hei Leena!

      Mukava kuulla, että olet löytänyt kontaktivärjäyksen! Syksyn lehdet yleensäkin toimivat parhaiten. Ainakaan itse en saanut keväällä/alkukesällä yhtä kylläisiä töitä kontaktivärjäyksellä. Ja niinhän se on, että värit ovat irti lehdissä syksyisin.
      Olen itse käyttänyt eniten Fabriano Artistico 300g paperia. Se toimii oikein hyvin. Olen tehnyt paljon myös pehmeämmällä Hahnemühlen paperilla, joka antaa työhön aivan erilaisen niin ikään pehmeän tunnelman. Mielestäni tein viimeksi myös Arches’n paperilla ja tykkäsin kovasti erityisesti saamistani väreistä. En ole varma paperin paksuudesta, mutta se tuntui pikkuisen liian ohuelle siksi, että edes silittämällä en tahtonut saada papereita enää täysin suoriksi. Mutta värit olivat ihan parhaita.
      Raudan ja alumiinin lisäksi en yleensä käytä muuta, koska en ole havainnut siitä olevan hyötyä. Etikkaa lisäämällä minä saan oranssimpia kuvia, mutta en koe sen parantaneen lopputulosta.
      Kyllä, ruuvit kannattaa kiertää tiukasti kontaktin saamiseksi, mutta niin, että paperit pääsevät kostumaan.
      Mulla on tuore kokeilu viikonlopulta indigovärjäyksen ja kontaktivärjäyksen yhdistämisestä. Kirjoitan siitä oman artikkelin.

  3. Arja Äikäs

    Kestääkö väri jos värjättyä paperia käyttää tauluna lasin alla yhdistäen grafiikan työhön.

    1. Pauliina Yliniitty

      Hei, ainakin valoa kestää. Minulla on ollut värjäyksiä pöydällä ihan huolettomasti auringonpaisteessa eikä yhtään ole haalistunut. Eli kyllä kestää.

Kirjoita kommentti